Discussion:
kuvasuhde?
(too old to reply)
Martti R.
2009-08-10 14:22:03 UTC
Permalink
Täytyy todeta että vähittäin on perheen (digi)valokuvien katselu siirtynyt
yksinomaan paperikuvista tietokoneen ja LCD TV ruudulle ja 16:9 kuvasuhde olisi
kuvissakin oikeampi kuin perinteinen 4:3...
Antti Valtokari
2009-08-10 16:07:35 UTC
Permalink
Post by Martti R.
Täytyy todeta että vähittäin on perheen (digi)valokuvien katselu siirtynyt
yksinomaan paperikuvista tietokoneen ja LCD TV ruudulle ja 16:9 kuvasuhde olisi
kuvissakin oikeampi kuin perinteinen 4:3...
... tiedä sitten mikä on oikea kuvasuhde, mutta kun katsotaan 16:9
ruudulta niin "perinteinen" 3:2 (= 16:10 2/3) kuvasuhde (Canon, Nikon
...) on lähempänä 16:9 kuin uudempien järjestelmien 4:3 (= 16:12), jonka
puolesta joskus esitettiin argumenttia että koska kuvia katsotaan
ruudulta (silloin 4:3) niin kuvienkin syytä olla siinä suhteessa.


Antti
JTM
2009-08-10 21:13:36 UTC
Permalink
Post by Antti Valtokari
... tiedä sitten mikä on oikea kuvasuhde, mutta kun katsotaan 16:9
ruudulta niin "perinteinen" 3:2 (= 16:10 2/3) kuvasuhde (Canon, Nikon
Eikös 3:2 = 15:10 ?
Antti Valtokari
2009-08-11 14:43:48 UTC
Permalink
Post by JTM
Post by Antti Valtokari
... tiedä sitten mikä on oikea kuvasuhde, mutta kun katsotaan 16:9
ruudulta niin "perinteinen" 3:2 (= 16:10 2/3) kuvasuhde (Canon, Nikon
Eikös 3:2 = 15:10 ?
Onhan se sitäkin, kuten myös 6:4, 9:6 ja 12:8 samoin kuin 16:10 2/3... :-)

Mutta lähempänä siis (vaakakuvissa) monitorin 16:9 (tai erityisesti
16:10 kuten alla kirjoitetaan) kuin 4:3 = 16:12.

Sinäänsä aika teoreettinen asia tosin, koska kaikkien nykykameroiden
resoluutiot kestää croppaamista melkein mihin tahansa kuvasuhteeseen
kunhan on kuvaa ottaessa sen sommittelussa huomioinut.


Antti
JTM
2009-08-12 23:02:51 UTC
Permalink
Post by Antti Valtokari
Post by JTM
Eikös 3:2 = 15:10 ?
Onhan se sitäkin, kuten myös 6:4, 9:6 ja 12:8 samoin kuin 16:10 2/3... :-)
Jaa, no mun matikan mukaan 3:2 = 6:4 = 9:6 = 12:8, mutta ei todellakaan
sama, kuin 16:10...
Antti Gynther
2009-08-13 08:10:41 UTC
Permalink
Post by JTM
Post by Antti Valtokari
Post by JTM
Eikös 3:2 = 15:10 ?
Onhan se sitäkin, kuten myös 6:4, 9:6 ja 12:8 samoin kuin 16:10 2/3... :-)
Jaa, no mun matikan mukaan 3:2 = 6:4 = 9:6 = 12:8, mutta ei todellakaan
sama, kuin 16:10...
Epäilisin, että kaimani merkintä "16:10 2/3" tarkoittaa 16:(10 2/3), eli
16:10.666666..., joka on sama kuin 3/2, ja tuosta muodosta tuota
kuvasuhdetta on helpompi verrata suhteeseen 16:9.

Antti Gynther
--
Antti Gynther
Institute for Theoretical Physics
Vienna University of Technology
Tero P. Mustalahti
2009-08-10 21:26:30 UTC
Permalink
Post by Antti Valtokari
Post by Martti R.
Täytyy todeta että vähittäin on perheen (digi)valokuvien katselu
siirtynyt yksinomaan paperikuvista tietokoneen ja LCD TV ruudulle ja
16:9 kuvasuhde olisi kuvissakin oikeampi kuin perinteinen 4:3...
... tiedä sitten mikä on oikea kuvasuhde, mutta kun katsotaan 16:9
ruudulta niin "perinteinen" 3:2 (= 16:10 2/3) kuvasuhde (Canon, Nikon
...) on lähempänä 16:9 kuin uudempien järjestelmien 4:3 (= 16:12), jonka
puolesta joskus esitettiin argumenttia että koska kuvia katsotaan
ruudulta (silloin 4:3) niin kuvienkin syytä olla siinä suhteessa.
Ei ole tietysti mitään "oikeaa" kuvasuhdetta. 4:3 valittiin tosiaan
aikoinaan digipokkarien kuvasuhteeksi osittain siksi, että se oli
senaikaisten näyttöjen kuvasuhde. Nykyisin on myös kameroita, joilla voi
ottaa 16:9-kuvasuhteisia kuvia "suoraan" eli ilman mitään kroppailua
jälkeen päin.

16:9 on monessakin suhteessa myös aika ongelmallinen kuvasuhde.
Pystykuviin se ei sovellu kuin joissain poikkeustapauksissa ja
sitäpaitsi ilman näytön fyysistä kääntämistä 16:9-pystykuvat näyttävät
toivottoman pieniltä 16:9-näytöllä. Normaalina vaakakuvanakin 16:9 on
aika hankala ihmisten kuvaamiseen erityisesti sisätiloissa. Parhaiten se
soveltuu maisemakuvaukseen, onhan se jo varsin lähellä
panoraamakuvasuhteita, joiden rajana pidetään yleensä 2:1:tä. Niinpä en
näe juurikaan järkeä rakentaa kameroita, joiden sensori olisi
16:9-suhteella.

Perinteinen kinofilmistä juontuva 3:2 onkin aika hyvä kompromissi,
erityisesti kuin huomioidaan, että tietokonenäytöt ovat useimmiten 16:10
eivätkä 16:9-suhteella. 4:3:kin toki on yhä täysin käyttökelpoinen ja
erityisesti pystykuvien tapauksessa useimmiten 3:2:ta selkeästi parempi.


Tero P. Mustalahti
Osmo R
2009-08-11 12:37:10 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
16:9 on monessakin suhteessa myös aika ongelmallinen kuvasuhde.
Pystykuviin se ei sovellu kuin joissain poikkeustapauksissa ja
sitäpaitsi ilman näytön fyysistä kääntämistä 16:9-pystykuvat näyttävät
toivottoman pieniltä 16:9-näytöllä.
Jos tarkoitus on katsoa kuvia näytöltä, kannattaa pystykuvia välttää.
Post by Tero P. Mustalahti
Perinteinen kinofilmistä juontuva 3:2 onkin aika hyvä kompromissi,
erityisesti kuin huomioidaan, että tietokonenäytöt ovat useimmiten 16:10
eivätkä 16:9-suhteella. 4:3:kin toki on yhä täysin käyttökelpoinen ja
erityisesti pystykuvien tapauksessa useimmiten 3:2:ta selkeästi parempi.
Eikö tietokonenäytöissä olla sirtymässä 16:9 suhteeseen.

Osmo
Tero P. Mustalahti
2009-08-11 13:13:41 UTC
Permalink
Post by Osmo R
Jos tarkoitus on katsoa kuvia näytöltä, kannattaa pystykuvia välttää.
Totta, mutta toisaalta se ei aina ole mahdollista, mikäli haluaa
toimivan sommittelun. Sommittelua taas ei voi uhrata tekniikan
alttarille ainakaan minun mielestäni. 16:9:llä tosin pystykuvia ei,
kuten jo totesin, pääsääntöisesti voi ottaa...
Post by Osmo R
Eikö tietokonenäytöissä olla sirtymässä 16:9 suhteeseen.
Osittain ainakin, koska se säästää valmistuskuluja. 16:9 on kyllä
minusta selkeästi liian "leveä" läheltä katsottavaksi, joten itse en
sellaista kyllä ostaisi tietokonenäytöksi. 16:10 on varsin perusteltu
kuvasuhde tietokonenäytöille ja siitä pitäisi pitää kiinni. Veikkaisin
myös, että ainakin FullHD:ta (1920x1080) isommilla resoluutiolla 16:10
tulee säilymään, koska niissä ei saada valmistusetua TV:eiden kanssa
samasta kuvasuhteesta (FullHD pysynee töllöjen suurimpana resoluutiona
seuraavat 10 vuotta).


Tero P. Mustalahti
Osmo R
2009-08-13 15:20:46 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Jos tarkoitus on katsoa kuvia näytöltä, kannattaa pystykuvia välttää.
Totta, mutta toisaalta se ei aina ole mahdollista, mikäli haluaa
toimivan sommittelun. Sommittelua taas ei voi uhrata tekniikan
alttarille ainakaan minun mielestäni. 16:9:llä tosin pystykuvia ei,
kuten jo totesin, pääsääntöisesti voi ottaa...
Sommittelu ja sommittelu. Käytätkö samaa argumenttia
puolustaaksesi pystykuvien ottoa elokuvauksessa? Se, mitä
sommittelussa pystykuvalla saadaan menetetään sillä, että kuva pn
pienempi. Minusta on selvää, että käytettävä media vaikuttaa
siihen, miten kuvataan. En tietenkään täysin tyrmää pystykuvia.
Yleensä kuitenkin katsojalle on mukavampaa, että siellä sivulla
on vaikka mitä kuin mustaa. Paperikuvissa ja dioissahan
pystykuvat ovat perusteltuja, koska niiden korkeus on suurempi.
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Eikö tietokonenäytöissä olla sirtymässä 16:9 suhteeseen.
Osittain ainakin, koska se säästää valmistuskuluja. 16:9 on kyllä
minusta selkeästi liian "leveä" läheltä katsottavaksi, joten itse en
sellaista kyllä ostaisi tietokonenäytöksi.
Eihän se idea olekaan, että pannaan joku word-dokumentti koko
näytön leveydeltä. Tuo 16:10 jo toi kaikenlaiset gadgetit sinen
reunaan. Mitäköhän 16:9 tuo?
Post by Tero P. Mustalahti
16:10 on varsin perusteltu
kuvasuhde tietokonenäytöille ja siitä pitäisi pitää kiinni. Veikkaisin
myös, että ainakin FullHD:ta (1920x1080) isommilla resoluutiolla 16:10
tulee säilymään, koska niissä ei saada valmistusetua TV:eiden kanssa
samasta kuvasuhteesta (FullHD pysynee töllöjen suurimpana resoluutiona
seuraavat 10 vuotta).
Syy 16:9:ään kai on aika paljon siinä, että tietokoneilla
katsotaan paljon TV:tä/elokuvia ja mustat palkit eivät ole mukavia.

Osmo
Tero P. Mustalahti
2009-08-14 12:18:01 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Jos tarkoitus on katsoa kuvia näytöltä, kannattaa pystykuvia välttää.
Totta, mutta toisaalta se ei aina ole mahdollista, mikäli haluaa
toimivan sommittelun. Sommittelua taas ei voi uhrata tekniikan
alttarille ainakaan minun mielestäni. 16:9:llä tosin pystykuvia ei,
kuten jo totesin, pääsääntöisesti voi ottaa...
Sommittelu ja sommittelu. Käytätkö samaa argumenttia puolustaaksesi
pystykuvien ottoa elokuvauksessa?
Elokuvauksessa samaan pyritään vaihtamalla kuvasuhdetta, joskin nykyisin
on (valitettavasti) käytössä vain leveä (1.85:1) ja leveämpi (2.35:1)
lähinnä esitysteknisistä syistä johtuen. Elokuvasommittelu on kuitenkin
lähtökohtaisesti erilaista, koska käytössä on panoroinnit, zoomaukset,
kamera-ajot ja leikkaukset, joille ei ole vastinetta still-kuvauksessa
ja jotka tekevät elokuvasta hyvin erilaisen median. Ihmiset myös
katsovat liikkuvaa kuvaa eri tavalla kuin valokuvia.
Se, mitä sommittelussa pystykuvalla
saadaan menetetään sillä, että kuva pn pienempi.
Ei noin voi minusta sanoa. Koko tietysti vaikuttaa jossain määrin kuvan
vaikuttavuuteen, mutta koko ja onnistunut sommittelu ovat kuitenkin
pitkälti toisistaan riippumattomia asioita.
Minusta on selvää, että
käytettävä media vaikuttaa siihen, miten kuvataan.
Totta kai, mutta kuvan katsominen näytöltä tai töllöstä ei nyt sentään
vielä ole kovin radikaali muutos suhteessa paperikuviin. Eikä sitäpaitsi
digikameralla (tai diafilmillä) kuvatessa voi harrastelijakuvaaja
yleensä tietää, tehdäänkö kuvasta vedos vai ei.
Eihän se idea olekaan, että pannaan joku word-dokumentti koko näytön
leveydeltä. Tuo 16:10 jo toi kaikenlaiset gadgetit sinen reunaan.
Mitäköhän 16:9 tuo?
Tuskin mitään muuta kuin töitä silmälihaksille vaakatasossa...
Syy 16:9:ään kai on aika paljon siinä, että tietokoneilla katsotaan
paljon TV:tä/elokuvia ja mustat palkit eivät ole mukavia.
Ei palkkien osuudessa kuvapinta-alasta ole kauhean suurta eroa noiden
välillä ja sekin kompensoituu osittain 4:3-materiaalin pienemmillä
palkeilla. TV:n ja elokuvien katselu on minusta peremminkin
mainosmiesten yritys selittää, miksi 16:9 muka on 16:10:ntä parempi ja
taustalla on elektroniikkateollisuuden halu karsia kustannuksia
vähentämällä eri kuvasuhteilla valmistettavien näyttöjen (viime kädessä
siis paneelien) määrää.


Tero P. Mustalahti
Osmo R
2009-08-14 13:36:44 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Sommittelu ja sommittelu. Käytätkö samaa argumenttia puolustaaksesi
pystykuvien ottoa elokuvauksessa?
Elokuvauksessa samaan pyritään vaihtamalla kuvasuhdetta, joskin nykyisin
on (valitettavasti) käytössä vain leveä (1.85:1) ja leveämpi (2.35:1)
lähinnä esitysteknisistä syistä johtuen.
Mutta tätä tehdään harvemmin saman elokuvan sisällä. Muistaakseni
viimeisin, jossa olen tuota nähnyt on Horse Whisperer.
Mitä tulee kapeampiin kuviin onneksi niitä ei enää ole.
Post by Tero P. Mustalahti
Se, mitä sommittelussa pystykuvalla saadaan menetetään sillä, että
kuva pn pienempi.
Ei noin voi minusta sanoa. Koko tietysti vaikuttaa jossain määrin kuvan
vaikuttavuuteen, mutta koko ja onnistunut sommittelu ovat kuitenkin
pitkälti toisistaan riippumattomia asioita.'
Onnistunut sommittelu ei välttämättä edellytä pystykuvan käyttöä.
Post by Tero P. Mustalahti
Minusta on selvää, että käytettävä media vaikuttaa siihen, miten
kuvataan.
Totta kai, mutta kuvan katsominen näytöltä tai töllöstä ei nyt sentään
vielä ole kovin radikaali muutos suhteessa paperikuviin. Eikä sitäpaitsi
digikameralla (tai diafilmillä) kuvatessa voi harrastelijakuvaaja
yleensä tietää, tehdäänkö kuvasta vedos vai ei.
Vedoksenhan voi aina rajata jälkikäteen, jos haluaa. Toki sama
koskee TV:lläkin näytettäviä.
Post by Tero P. Mustalahti
Ei palkkien osuudessa kuvapinta-alasta ole kauhean suurta eroa noiden
välillä ja sekin kompensoituu osittain 4:3-materiaalin pienemmillä
palkeilla. TV:n ja elokuvien katselu on minusta peremminkin
mainosmiesten yritys selittää, miksi 16:9 muka on 16:10:ntä parempi ja
taustalla on elektroniikkateollisuuden halu karsia kustannuksia
vähentämällä eri kuvasuhteilla valmistettavien näyttöjen (viime kädessä
siis paneelien) määrää.
Sinänsä on selkeämpää, että kuvasuhteita on vähemmän. Koska
materiaali on usein 16:9 formaatissa näkyy se 16:9 näytöllä
oikein fullscreeninä. Aina kuvasuhde ei välity mukana. Esim.
DVD-tallentimet tuppaavat hukkaamaan kuvasuhteen.

Osmo
Tero P. Mustalahti
2009-08-14 22:16:06 UTC
Permalink
Post by Osmo R
Mutta tätä tehdään harvemmin saman elokuvan sisällä.
Harvemmin. Ohjaaja valitsee kuvasuhteen aihepiirin perusteella.
Runsaasti sisätiloja ja läheistä ihmisten välistä kanssakäymistä
kuvaavassa tarinassa 2:35:1 on usein toivottoman leveä. Itse asiassa
1:85:1:kin on usein tarpeettoman leveä niihin.
Post by Osmo R
Mitä tulee kapeampiin kuviin onneksi niitä ei enää ole.
Kaipaisin vähän perustelujakin tuolle näkemykselle. Itse olen aina
pitänyt 1.66:1:stä ja jos saisin päättää, niin se olisi käytössä
1.85:1:n asemesta.
Post by Osmo R
Post by Tero P. Mustalahti
Ei noin voi minusta sanoa. Koko tietysti vaikuttaa jossain määrin
kuvan vaikuttavuuteen, mutta koko ja onnistunut sommittelu ovat
kuitenkin pitkälti toisistaan riippumattomia asioita.'
Onnistunut sommittelu ei välttämättä edellytä pystykuvan käyttöä.
Ei tietenkään yleisessä mielessä, mutta kyllä 2:3-suhteella se on
monasti selkeästi parempi. Ei ole mikään sattuma, että esim. Nikonin
ammattilaismalleissa on 5:4-suhde käytettävissä suoraan kamerassa.
Post by Osmo R
Vedoksenhan voi aina rajata jälkikäteen, jos haluaa. Toki sama koskee
TV:lläkin näytettäviä.
Voi, mutta aivan helppoa onnistunut rajaus ei ole ilman rajausmerkkejä
etsimessä tai näytöllä. Ajatus, että roiskitaan kuva sinnepäin ja
rajaataan myöhemmin kuulostaa kyllä teoriassa hyvältä ja "helpolta",
mutta ei käytännössä toimi läheskään aina tyydyttävästi eikä ole
välttämättä edes kovin helppoa.
Post by Osmo R
Sinänsä on selkeämpää, että kuvasuhteita on vähemmän.
Onhan se. Samoin kaupassa olisi selkeämpää, jos kaikkia tuotteita olisi
vain yhtä merkkiä.
Post by Osmo R
Aina kuvasuhde ei välity mukana. Esim. DVD-tallentimet tuppaavat
hukkaamaan kuvasuhteen.
Jep, mutta tuo on väliaikainen ongelma. HD-videoresoja ei tallenneta
anamorfisena eli BD:n yleistyessä kuvasuhde tallentuu aina
automaagisesti oikein. Ja saisihan HD-resoja MPEG4:lla DVD:llekin, jos
tallentimet vain tukisivat; jotkut uusimmat varmaan tukevatkin.


Tero P. Mustalahti
Osmo R
2009-08-15 07:44:16 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Mutta tätä tehdään harvemmin saman elokuvan sisällä.
Harvemmin. Ohjaaja valitsee kuvasuhteen aihepiirin perusteella.
Runsaasti sisätiloja ja läheistä ihmisten välistä kanssakäymistä
kuvaavassa tarinassa 2:35:1 on usein toivottoman leveä. Itse asiassa
1:85:1:kin on usein tarpeettoman leveä niihin.
Post by Osmo R
Mitä tulee kapeampiin kuviin onneksi niitä ei enää ole.
Kaipaisin vähän perustelujakin tuolle näkemykselle. Itse olen aina
pitänyt 1.66:1:stä ja jos saisin päättää, niin se olisi käytössä
1.85:1:n asemesta.
Kapea kuva on yksinkertaisesti ahtaan tuntuinen. Se ehkä sopii
jollekin uutistenlukijalle.
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Vedoksenhan voi aina rajata jälkikäteen, jos haluaa. Toki sama koskee
TV:lläkin näytettäviä.
Voi, mutta aivan helppoa onnistunut rajaus ei ole ilman rajausmerkkejä
etsimessä tai näytöllä. Ajatus, että roiskitaan kuva sinnepäin ja
rajaataan myöhemmin kuulostaa kyllä teoriassa hyvältä ja "helpolta",
mutta ei käytännössä toimi läheskään aina tyydyttävästi eikä ole
välttämättä edes kovin helppoa.
Kun kuva on jo otettu, en ymmärrä mitä ihmettä sillä näytöllä on
asian kanssa tekemistä. Tuo roiskiminen taas on sinun
strawmanisi. En näe miten jälkikäteen rajaaminen on vaikeaa.
Työlästä se toki on, jos sen joutuu joka kuvalle tekemään.
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Sinänsä on selkeämpää, että kuvasuhteita on vähemmän.
Onhan se. Samoin kaupassa olisi selkeämpää, jos kaikkia tuotteita olisi
vain yhtä merkkiä.
Merkit ja standardit ovat hieman eri asia.
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Osmo R
Aina kuvasuhde ei välity mukana. Esim. DVD-tallentimet tuppaavat
hukkaamaan kuvasuhteen.
Jep, mutta tuo on väliaikainen ongelma. HD-videoresoja ei tallenneta
anamorfisena eli BD:n yleistyessä kuvasuhde tallentuu aina
automaagisesti oikein. Ja saisihan HD-resoja MPEG4:lla DVD:llekin, jos
tallentimet vain tukisivat; jotkut uusimmat varmaan tukevatkin.
HD:tä ei näillä näkymin tallenneta laillisesti minnekään paitsi
boksin kovalevylle - ainakaan maksukanavissa.

Osmo
Tero P. Mustalahti
2009-08-17 08:50:14 UTC
Permalink
Kapea kuva on yksinkertaisesti ahtaan tuntuinen. Se ehkä sopii jollekin
uutistenlukijalle.
Leveä kuvasuhde pakottaa usein käyttämään lähi- ja erikoislähikuvia
ihmisistä, jotta sivuille ei tulisi "ylimääräistä". Ei niissä toki
mitään vikaa sinänsä ole, mutta minusta ne ovat ennemminkin tehokeinoja
kuin jokapäiväistä kauraa. En myöskään ymmärrä mihin sitä avaruutta aina
tarvittaisiin. Ulkokuviin leveämmät suhteet toki sopivatkin paremmin,
kuten jo aiemmin totesin.
Kun kuva on jo otettu, en ymmärrä mitä ihmettä sillä näytöllä on asian
kanssa tekemistä. Tuo roiskiminen taas on sinun strawmanisi. En näe
miten jälkikäteen rajaaminen on vaikeaa.
Jos sinulla ei ollut näkemystä hyvästä rajauksesta kuvaa ottaessasi, ei
sitä välttämättä löydy sitten siitä sinne päin rajatusta kuvasta
jälkikäteenkään. Joissakin tapauksissa toki, mutta ei aina. Niinpä jopa
ammattikameroissa on yleensä rajausmerkit muuta kuin natiivia
kuvasuhdetta varten.
Post by Tero P. Mustalahti
Onhan se. Samoin kaupassa olisi selkeämpää, jos kaikkia tuotteita
olisi vain yhtä merkkiä.
Merkit ja standardit ovat hieman eri asia.
Kuvasuhteissa on kysymys nimenomaan valinnanvarasta, ei standardoinnista.
HD:tä ei näillä näkymin tallenneta laillisesti minnekään paitsi boksin
kovalevylle - ainakaan maksukanavissa.
Näinhän tuo taitaa olla, valitettavasti. Eipä tosin sen puoleen, että
sarjojen tai elokuvien tallentaminen TV:stä DVD:llekään olisi kovin
yleistä.


Tero P. Mustalahti
pauli0212
2009-08-26 15:45:38 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Leveä kuvasuhde pakottaa usein käyttämään lähi- ja erikoislähikuvia
ihmisistä, jotta sivuille ei tulisi "ylimääräistä". Ei niissä toki
mitään vikaa sinänsä ole, mutta minusta ne ovat ennemminkin tehokeinoja
kuin jokapäiväistä kauraa. En myöskään ymmärrä mihin sitä avaruutta aina
tarvittaisiin. Ulkokuviin leveämmät suhteet toki sopivatkin paremmin,
kuten jo aiemmin totesin.
Olen huomannut saman.
Olenkin aina mielessäni kritisoiniut ilmaisua "laajakuvanäyttö", kun
oikeampi nimitys olisi "matalakuvanäyttö". Käytännössähän se kuva on
nimen omaan matalampi, ei leveämpi. (Ja näinhän asia on myös kameran
optiikan kannalta.)

Tämän voi havaita myös elokuvailmaisussa.
Kun ennen vanhaan haluttiin lähikuvaa henkilön kasvoista, kuvakulma
valittiin siten, että kasvot mahtuivat myös korkeussuunnassa kokonaan
ruudulle.
Nykyisin vastaavassa tilanteessa tunnutaan käyttävän samaa kuvakulmaa
leveyssuunnassa. Tämän seurauksena kasvojen ylä- ja alaosa leikkautuu
kuvasta pois. Se näyttää tosi tyhmältä.
Nykyajan matalakuvanäyttöön ei lähikuva kerta kaikkiaan tunnu
mahtuvan.

--
Pauli
Henrik Herranen
2009-08-26 21:13:46 UTC
Permalink
Post by pauli0212
Olenkin aina mielessäni kritisoiniut ilmaisua "laajakuvanäyttö", kun
oikeampi nimitys olisi "matalakuvanäyttö". Käytännössähän se kuva on
nimen omaan matalampi, ei leveämpi. (Ja näinhän asia on myös kameran
optiikan kannalta.)
Ei se nyt noinkaan mene, vaikka kuinka haluaisit niin uskoa.

Minulla oli kuvaputkiaikana poikkeuksellisen suuri monitori, vuonna
1998 ostettu 19-tuumainen Hitachi, ja myöhemmin 20-tuumainen Samsung.
Molempien kuvasuhde tietenkin 4:3 ja käytettävä resoluutio 1600x1200.
Siihen 4:3-kuvaputkien kehitys aika pitkälle jäikin jumiin.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kaupasta saa (inflaatiokorjattuna)
samaan hintaan 30-tuumaisen Samsungin 16:10-suhteessa. Pikseleitä
siihen mahtuu 2560x1600, eli _paljon_ enemmän ja ruutu sopii kokonsa
ansiosta edeltäjiään paremmin niin webin selaamiseen, ohjelmointiin
kuin kuvankäsittelyynkin. Koska ruutua katsotaan vain 45 cm:n päästä,
olisi korkeampi ruutu huono, koska tarvitsisi katsoa kovin jyrkästi
ylöspäin. Vaakasuuntaan on helpompi liikutella päätään. Erityisen
kätevää suuressa koossa on, kun ohjelmoidessa voi takoa editori-ikkunoita
ämpärillisen vierekkäin ja päällekkäin webiselainikkunoiden kanssa.
80 merkin shellejä mahtuu kolme vierekkäin ja vielä jää vähän varaakin.
Eli siinä mahtuu oikeasti tekemään jotain.

Sama pätee telkkareihin: siinä missä 4:3-töllöt loppuivat aikanaan
jonnekin 32 tuuman kieppeille, nykyään saa helposti ostaa yli
50-tuumaisen töllön. Arvaapa, kummassa on korkeampi kuva.

- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
pauli0212
2009-08-27 15:44:11 UTC
Permalink
Post by Henrik Herranen
Post by pauli0212
Olenkin aina mielessäni kritisoiniut ilmaisua "laajakuvanäyttö", kun
oikeampi nimitys olisi "matalakuvanäyttö". Käytännössähän se kuva on
nimen omaan matalampi, ei leveämpi. (Ja näinhän asia on myös kameran
optiikan kannalta.)
Ei se nyt noinkaan mene, vaikka kuinka haluaisit niin uskoa.
Kyllä se nyt vaan on juuri niin kuion sanoin, vaikka kkuinka haluaisit
uskoa muuta.

Esim. omassa kamerassani, kun vaihdan kuvasuhdetta 4:3 -> 3:2 -> 16:9,
niin kuvan leveys (ja kuvakulma) pysyy samana, vain korkeus pienenee.
Post by Henrik Herranen
Minulla oli kuvaputkiaikana poikkeuksellisen suuri monitori, vuonna
1998 ostettu 19-tuumainen Hitachi, ja myöhemmin 20-tuumainen Samsung.
Molempien kuvasuhde tietenkin 4:3 ja käytettävä resoluutio 1600x1200.
Siihen 4:3-kuvaputkien kehitys aika pitkälle jäikin jumiin.
Nyt ei ollut kysymys siitä, kumpi on parempi, uusi monitori vai 10
vuotta vanha monitori.
Ei myöskään siitä, kumpi on parempi, kuvaputki vai LCD.
Kysymys olis siitä, kumpi on parempi, matalakuva vai normaali
kuvasuhde.
Post by Henrik Herranen
Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kaupasta saa (inflaatiokorjattuna)
samaan hintaan 30-tuumaisen Samsungin 16:10-suhteessa. Pikseleitä
siihen mahtuu 2560x1600, eli _paljon_ enemmän ja ruutu sopii kokonsa
ansiosta edeltäjiään paremmin niin webin selaamiseen, ohjelmointiin
kuin kuvankäsittelyynkin.
Ei. Kuten juuri selitin, matalakuvamonitori soveltuu erittäin huonosti
webin selaamiseen, ohjelmointiin ja kuvankäsittelyyn.

Jos tuon matalakuvamonitorin tilalla olisi 2560x1920 pikselin
monitori, niin siinähän olisi pikseleitä _paljon_ enemmän.
Post by Henrik Herranen
Sama pätee telkkareihin: siinä missä 4:3-töllöt loppuivat aikanaan
jonnekin 32 tuuman kieppeille, nykyään saa helposti ostaa yli
50-tuumaisen töllön. Arvaapa, kummassa on korkeampi kuva.
Nyt oli kysymys muotosuhteesta, ei koosta.
50 tuuman televisio 4:3 kuvasuhteella on näyttöalaltaan _paljon_
suurempi kuin 50 tuuman televisio matalakuvaisena.
Ja arvaapa kummassa on korkeampi kuva.

Se, että kuvaputki-TV:t loppuivat 32 tuuman kieppeille, ei johtunut
muotosuhteesta, vaan siitä, että kuvaputkea on vaikea tehdä kovin
suureen kokoon.
Esim. siskollani vanha taustaprojektori-TV, joka lienee jotain 52-
tuumainen. Ja muotosuhde tietysti normaali 4:3.

Mikään ei estä tekemästä LCD-näyttöjä järkevällä muotosuhteella
matalakuvan sijasta. Kysymys on vain muotioikusta.

--
Pauli
Pertti Heikkinen
2009-08-27 18:58:12 UTC
Permalink
Post by pauli0212
Kysymys olis siitä, kumpi on parempi, matalakuva vai normaali
kuvasuhde.
Normaali kuvasuhde? Objektiivin "normaali kuvasuhde" on ympyrä.

Lähimmäs normaalia pääsee luonnollisesti 1x1.
--
"КО ОВДЕ НЕ ПОЛУДИ ТАJ НИJЕ НОРМАЛАН!"
- Goran Bregovic: Alcohol
Henrik Herranen
2009-08-28 06:52:21 UTC
Permalink
Post by pauli0212
Esim. omassa kamerassani, kun vaihdan kuvasuhdetta 4:3 -> 3:2 -> 16:9,
niin kuvan leveys (ja kuvakulma) pysyy samana, vain korkeus pienenee.
Mikä on pointtisi? Se, että kamerassasi on kapea kuva? Tiedät
varmasti, ettei 4:3 ole mikään universaali kamerakuvasuhde.
Se on jäänne ajalta, jolloin ensimmäiset (ja aivan moskat)
digikamerat käyttivät videokamerakennoja. Järkkäreissä
käytetään yleisesti kuvasuhdetta 3:2. Pokkareissa ei, koska
4:3-muotoinen kamera on halvempi valmistaa (objektiivin
piirtoympyrästä jää vähemmän hukkaan).
Post by pauli0212
Post by Henrik Herranen
Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kaupasta saa (inflaatiokorjattuna)
samaan hintaan 30-tuumaisen Samsungin 16:10-suhteessa. Pikseleitä
siihen mahtuu 2560x1600, eli _paljon_ enemmän ja ruutu sopii kokonsa
ansiosta edeltäjiään paremmin niin webin selaamiseen, ohjelmointiin
kuin kuvankäsittelyynkin.
Ei. Kuten juuri selitin, matalakuvamonitori soveltuu erittäin huonosti
webin selaamiseen, ohjelmointiin ja kuvankäsittelyyn.
Jos tuon matalakuvamonitorin tilalla olisi 2560x1920 pikselin
monitori, niin siinähän olisi pikseleitä _paljon_ enemmän.
Entä sitten? Se ei liian korkeana mahtuisi sille tietokonepöydälle,
mihin nykyisen juuri ja juuri sai sovitettua, eikä lisäkorkeudesta
olisi juuri mitään hyötyä, koska se vaatisi pään kääntämistä kovin
jyrkästi ylöspäin. Kai tiedät itsekin, että ihminen tarkkeilee
ympäristöään enemmän vaaka- kuin pystysuuntaan?
Post by pauli0212
Nyt oli kysymys muotosuhteesta, ei koosta.
50 tuuman televisio 4:3 kuvasuhteella on näyttöalaltaan _paljon_
suurempi kuin 50 tuuman televisio matalakuvaisena.
Ja arvaapa kummassa on korkeampi kuva.
50 tuuman televisio 1:1-kuvasuhteella on näyttöalaltaan
_vielä_ suurempi ja _vielä_ korkeampi. Ja jos töllö olisi
pyöreä, se olisi _vielä_ _suurempi_ ja _korkeampi_. 50 tuuman
4:3-matalakuvatelkkari on vain 30 tuumaa korkea, mutta 50
tuuman pyöräkuvatelkkari olisi 50 tuumaa korkea. Siis jopa 67%
korkeampi kuin 4:3-matalakuvatelevisio!
Post by pauli0212
Mikään ei estä tekemästä LCD-näyttöjä järkevällä muotosuhteella
matalakuvan sijasta. Kysymys on vain muotioikusta.
Kysymys on markkinoinnin lisäksi ergonomisemmasta muodosta.
Eikä siitä tulla palaamaan takaisin huonompiin kuvasuhteisiin.
Siihen ei sinun kiukuttelusi onneksi paljoa vaikuta.

- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
JTM
2009-08-31 21:03:10 UTC
Permalink
Post by Henrik Herranen
Post by pauli0212
Esim. omassa kamerassani, kun vaihdan kuvasuhdetta 4:3 -> 3:2 -> 16:9,
niin kuvan leveys (ja kuvakulma) pysyy samana, vain korkeus pienenee.
Mikä on pointtisi? Se, että kamerassasi on kapea kuva? Tiedät
varmasti, ettei 4:3 ole mikään universaali kamerakuvasuhde.
Se on jäänne ajalta, jolloin ensimmäiset (ja aivan moskat)
digikamerat käyttivät videokamerakennoja. Järkkäreissä
käytetään yleisesti kuvasuhdetta 3:2. Pokkareissa ei, koska
4:3-muotoinen kamera on halvempi valmistaa (objektiivin
piirtoympyrästä jää vähemmän hukkaan).
Ei "paulin" kanssa kannata tapella. Se on hurahtanut erilaisiin
uskomuksiin ja taistelee niiden puolesta vaikka maailman loppuun asti,
kuten kunnon uskomusvaisen kuuluukin...
Pauli Perälä
2009-08-27 20:25:22 UTC
Permalink
Post by Henrik Herranen
kätevää suuressa koossa on, kun ohjelmoidessa voi takoa editori-ikkunoita
ämpärillisen vierekkäin ja päällekkäin webiselainikkunoiden kanssa.
80 merkin shellejä mahtuu kolme vierekkäin ja vielä jää vähän varaakin.
Näytöt senkun levenee, mutta 80 merkin rajoitus on ja pysyy?
Post by Henrik Herranen
Sama pätee telkkareihin: siinä missä 4:3-töllöt loppuivat aikanaan
jonnekin 32 tuuman kieppeille, nykyään saa helposti ostaa yli
50-tuumaisen töllön. Arvaapa, kummassa on korkeampi kuva.
Saloralla näkyy olleen 34-tuumainen malli (Brass 34 SP 50) vuonna 2000.
Näkyvän kuvan halkaisija on 80 cm. Painoa koko komeudella on 52 kg :)

- Pauli
pauli0212
2009-08-16 12:25:52 UTC
Permalink
Post by Osmo R
Jos tarkoitus on katsoa kuvia näytöltä, kannattaa pystykuvia välttää.
Päin vastoin. Jos on tarkoitus katsoa kuvia näytöllä, kannattaa
välttää 16:9 monitorin hankkimista.
Post by Osmo R
Eikö tietokonenäytöissä olla sirtymässä 16:9 suhteeseen.
Tuo on tosiaan erittäin valitettava kehityssuunta. Toivottavasti se on
vain ohimenevä muoti-ilmiö.

Itse en 16:9 monitoria osta, jos suinkin voin välttää. Jos nyt
ostaisin monitorin, niin perusvaatumuksena olisi 4:3 tai korkeintaan
3:2 kuvasuhde ja pivot-toiminto. Pivot-toimintohan tarkoittaa sitä,
että ruudun voi kääntää pystyasentoon, jolloin myös kuva kääntyy
automaattisesti tähän muotoon sopivaksi. Tällöin voi pystykuvia katsoa
koko ruudun koossa.

16:9 monitori soveltuu muutenkin huonosti tietokonekäyttöön. Esim.
tekstinkäsittelyssä, ohjelmakoodin editoinnissa ja www-sivujen
katselussa tilaa tarvitaan nimenomaan korkeussuunnassa. Varsinkin,
kun ohjelmissa on yleensä kaikenlaisia toolbareja yms, jotka vievät
tilaa korkeussuunnassa. Eli niissäkin käyttötarkoituksissa 4:3 olisi
paras kuvasuhde, mahdollisesti jopa pystyyn käännettynä.

--
Pauli
Mika Iisakkila
2009-08-16 12:40:40 UTC
Permalink
Post by pauli0212
16:9 monitori soveltuu muutenkin huonosti tietokonekäyttöön. Esim.
tekstinkäsittelyssä, ohjelmakoodin editoinnissa ja www-sivujen
katselussa tilaa tarvitaan nimenomaan korkeussuunnassa.
Riittävään 16:9(10) -monitoriin mahtuu näitä kaipaamiasi pystyasioita
kaksi vierekkäin, ja se on todella hieno juttu. Mahtuu esimerkiksi
www-sivulla oleva manuaali tekeillä olevan asian kanssa näkyviin yhtä
aikaa. 4:3-monitorilla saa olla koko ajan flippailemassa ikkunoita.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Pertti Heikkinen
2009-08-17 20:31:09 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
Riittävään 16:9(10) -monitoriin mahtuu näitä kaipaamiasi pystyasioita
kaksi vierekkäin, ja se on todella hieno juttu. Mahtuu esimerkiksi
www-sivulla oleva manuaali tekeillä olevan asian kanssa näkyviin yhtä
aikaa. 4:3-monitorilla saa olla koko ajan flippailemassa ikkunoita.
Just näin.

Enkä ymmärrä koko kuvasuhdekeskustelun tarpeellisuutta kun puhutaan
valokuvista. Tiedän kyllä, että joillain kuvaajilla, joiden luovuus on
samaa luokkaa kuin tönkkösuolatun muikun, on semmoinen vakaa käsitys,
että kuvaa ei saa missään nimessä mennä leikkaamaan, vaan se minkä
kamera näki, on ainoa oikea kuva ja muuta ei saa esittää tai on huono
valokuvaaja ja luultavasti myös huono ihminen.

Minä kyllä kroppaan kuvani vaikka mihin kuvasuhteeseen ihan
huolettomasti ja synnintuntoon tulematta. Harvoinpa olen nähnyt
esimerkiksi valokuvakirjan, jonka kaikki kuvat ovat siinä ainoassa
oikeassa 4:3-suhteessa (joka on muuten huomattavasti katsella tylsempi
kuin 3:2).
--
"КО ОВДЕ НЕ ПОЛУДИ ТАJ НИJЕ НОРМАЛАН!"
- Goran Bregovic: Alcohol
Tero P. Mustalahti
2009-08-17 21:09:57 UTC
Permalink
Post by Pertti Heikkinen
Tiedän kyllä, että joillain kuvaajilla, joiden luovuus on
samaa luokkaa kuin tönkkösuolatun muikun, on semmoinen vakaa käsitys,
että kuvaa ei saa missään nimessä mennä leikkaamaan, vaan se minkä
kamera näki, on ainoa oikea kuva ja muuta ei saa esittää tai on huono
valokuvaaja ja luultavasti myös huono ihminen.
Ja joillain keskustelijoilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että
vastapuolen näkemyksen yksinkertaistava ja liioitteleva esittäminen on
rakentavaa keskustelua - tai sitten ei ole ja he tekevät sitä vain
trollaamisen halusta.
Post by Pertti Heikkinen
Minä kyllä kroppaan kuvani vaikka mihin kuvasuhteeseen ihan
huolettomasti ja synnintuntoon tulematta.
Totta kai kuvia saa ja monasti pitääkin rajata uudestaan. Se ei
kuitenkaan tarkoita, etteikö lopputuloksen kuvasuhteella olisi merkitystä.
Post by Pertti Heikkinen
Harvoinpa olen nähnyt
esimerkiksi valokuvakirjan, jonka kaikki kuvat ovat siinä ainoassa
oikeassa 4:3-suhteessa (joka on muuten huomattavasti katsella tylsempi
kuin 3:2).
Eipä ainakaan tässä keskustelussa kukaan ei ole väittänyt, että 4:3 (tai
mikään muukaan per se) olisi ainoa "oikea" kuvasuhde. On kuitenkin virhe
kuvitella, ettei kuvasuhteella olisi merkitystä siihen miten kuva
nähdään, kuten muuten itsekin tuossa toteat epäsuorasti... (3:2
luonnollisesti vaikuttaa siksi niin hyvältä normaalissa laakakuvassa,
että se on melko lähellä kultaista leikkausta, mutta tylsä on pidemmän
päälle katsella pelkästään 3:2-suhteeseen rajattuja kuviakin.)



Tero P. Mustalahti
Ilkka Haapavirta
2009-08-18 06:25:21 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Eipä ainakaan tässä keskustelussa kukaan ei ole väittänyt, että 4:3 (tai
mikään muukaan per se) olisi ainoa "oikea" kuvasuhde. On kuitenkin virhe
kuvitella, ettei kuvasuhteella olisi merkitystä siihen miten kuva nähdään,
kuten muuten itsekin tuossa toteat epäsuorasti... (3:2 luonnollisesti
vaikuttaa siksi niin hyvältä normaalissa laakakuvassa, että se on melko
lähellä kultaista leikkausta, mutta tylsä on pidemmän päälle katsella
pelkästään 3:2-suhteeseen rajattuja kuviakin.)
Kuvasuhteella on merkitystä varsinkin niille, jotka tekevät kuvistaan
printtejä.
Jotkut jopa valitsevat kameransa sen mukaan, että kuvattaessa näkee sen
saman kuvasuhteen, mikä printteihin tulee. Ei tarvitse alkaa
sommitteluvaiheessa mielessään kroppailemaan eri suhteeseen.

Ilkka
Pekka
2009-08-18 08:19:55 UTC
Permalink
Post by Ilkka Haapavirta
Post by Tero P. Mustalahti
(3:2 luonnollisesti
vaikuttaa siksi niin hyvältä normaalissa laakakuvassa, että se on melko
lähellä kultaista leikkausta, mutta tylsä on pidemmän päälle katsella
pelkästään 3:2-suhteeseen rajattuja kuviakin.)
Kultainen leikkaus on sellainen muoto joka on luonnossa hyvin yleisesti
esiintyvä sopusuhtainen suhdeluku ja siksi silmälle miellyttävä.
Post by Ilkka Haapavirta
Kuvasuhteella on merkitystä varsinkin niille, jotka tekevät kuvistaan
printtejä.
Jotkut jopa valitsevat kameransa sen mukaan, että kuvattaessa näkee sen
saman kuvasuhteen, mikä printteihin tulee. Ei tarvitse alkaa
sommitteluvaiheessa mielessään kroppailemaan eri suhteeseen.
Useimpien labrojen ohjelmat kyllä osaavat automaattisesti valita kuvaan
oikean printtikoon, oli suhde 3:2 tai 4:3, toisesta vaan tulee eri
mallinen (10*15 tai 10*13). Ja ne muuhun suhteeseen kropatut laitetaan
oletuksena vähemmän kroppaamista edellyttävään kokoon. Ja niitäkin
pystyy rajaamaan enne tilausta. Eli printtikoko on aika surkea kameran
valintaperuste.

Myös itsetulostuksissa kuvia voi leikata, mutta se nyt vaan ei ole kovin
mielekästä, kun asian voi hoitaa ennen tulostusta. Lisäksi kuvan
cm-pituudet kannattaa asettaa haluttuun arvoon ennen tulostusta siten,
että valmiiksi kropatusta kuvasta käytetään se täyden leveyden osuus
kokonaan ja toinen asettuu sitten hieman paperin mittaa pienemmäksi.
Kuvan pikseleitä ei tietenkään muuteta. Itse en käytä esikatselun
"sovita kuvaan" asetusta, mutta sekin on yksi vaihtoehto, jos asiaan ei
viitsi perehtyä. Kun se kuva ei todennäköisesti kuitenkaan ole paperin
mallinen, niin leikkuria (pienissä kuvissa saksetkin käy) tarvitaan.

Pekka
Pertti Heikkinen
2009-08-18 17:11:51 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Ja joillain keskustelijoilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että
vastapuolen näkemyksen yksinkertaistava ja liioitteleva esittäminen on
rakentavaa keskustelua
Niin on näyttänyt olevan.
pauli0212
2009-08-26 15:33:16 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
Post by pauli0212
16:9 monitori soveltuu muutenkin huonosti tietokonekäyttöön. Esim.
tekstinkäsittelyssä, ohjelmakoodin editoinnissa ja www-sivujen
katselussa tilaa tarvitaan nimenomaan korkeussuunnassa.
Riittävään 16:9(10) -monitoriin mahtuu näitä kaipaamiasi pystyasioita
kaksi vierekkäin, ja se on todella hieno juttu. Mahtuu esimerkiksi
www-sivulla oleva manuaali tekeillä olevan asian kanssa näkyviin yhtä
aikaa. 4:3-monitorilla saa olla koko ajan flippailemassa ikkunoita.
--http://www.hut.fi/u/iisakkil/         --Foo.
Mistä olet saanut päähäsi, että 16:9 monitoriin muka mahtuisi kaksi
pystykuvaa vierekkäin, ja 4:3 muka ei mahtuisi? Todellisuushan on
tietenkin tasan päinvastainen.

Jos katselet vaikkapa A4-dokumentteja 16:9 monitorissa kaksi
vierekkäin niin, että leveyssuunta tulee kokonaan hyödynnettyä, jaa
dokumenteista korkeussuunnassa melkoinen osa ruudun ulkopuolelle
vaikka käyttäisit koko ruudun näyttötilaa. Käytännössä näkymättömiin
jää vielä enemmän, kun sovelluksen toolbarit ym. vievät tilaa
korkeussuunnassa.

Sen sijaan 4:3 monitorin ruudulle kaksi A-nelosta mahtuu varsin
mukavasti vierekkäin.
A4:n muotosuhdehan on 1 : nelliöjuuri(2), niinkuin on myös kahden
vierekkäin asetetun A4:n ja kaikkien A-kokojen muotosuhde. Tällöin jää
4:3 monitorissa juuri sopivasti hiukan tilaa toolbareille.

Tämä vielä korostuu valokuvien kohdalla, jos otat kameralla pystykuvia
(esim. henkilökuvat).
Jos katsot kahta 9:16 kuvaa vierekkäin 16:9 monitorilla niin, että
kuva mahtuu ruudulle korkeussuunnassa, jää leveyssuunnassa vielä yli
kolmannes ruudusta käyttämättä. (Ja jälleen tässä ei ole vielä otettu
huomioon toolbarien viemää tilaa.)
Mutta eihän valokuvia yleensä katsota kahta vierekkäin. Sitä paitsi
kuvien katseluohjelmat eivät yleensä koko ruudun tilaa käytettäessä
pystykään näyttämään kuin yhden kuvan kerrallaan.

--
Pauli
nyyssit
2009-09-09 21:30:18 UTC
Permalink
Post by pauli0212
Mutta eihän valokuvia yleensä katsota kahta vierekkäin. Sitä paitsi
kuvien katseluohjelmat eivät yleensä koko ruudun tilaa käytettäessä
pystykään näyttämään kuin yhden kuvan kerrallaan.
"Löysin" vasta äskettäin kun jatkoin tutustumistani Lighroomiin
mahdollisuuden verrata kahta kuvaa vierekkäin. Valita niistä toinen ja
verrata seuraavaan. Tykkäsin, jatketaan Lightroomiin tutustumista...

Simo S.

pauli0212
2009-08-16 12:10:05 UTC
Permalink
Post by Martti R.
Täytyy todeta että vähittäin on perheen (digi)valokuvien katselu siirtynyt
yksinomaan paperikuvista tietokoneen ja LCD TV ruudulle ja 16:9  kuvasuhde olisi
kuvissakin oikeampi kuin perinteinen 4:3...
16:9 kuvasuhde ei todellakaan ole oikea kuvasuhde valokuville missään
muussa tapauksessa kuin jossain maisemapanoraamoissa. Omissa kuvissani
tällaisia on ehkä 2-5%.

Normaaleissa maisemakuvissa, arkkitehtuurikuvissa, ryhmäkuvissa,
tilannekuvissa jne. 4:3 on paras kuvasuhde. Henkilökuvissa yleensä
paras on pystykuva 3:4 tai 4:5 kuvasuhteella. 9:16 on jo ihan liian
kapea. Eikä laajakuvamonitoreissa sitä paitsi yleensä ole pivot-
toimintoa.

Minulla on pokkarina Panasonic FX30, jossa on valittavissa kolme
kuvasuhdetta, 4:3, 3:2 ja 16:9. Pääsääntöisesti käytän ensinmainittua.
Maisemapanoraamassa käytän kyllä 16:9 kuvasuhdetta, mutta silloin on
käytännössä myös käytettävä laajakulmaisinta zoomia. Silloin kun ostin
kameran, Panasonic oli niitä harvoja joissa yleensä oli kohtalaisen
laajakulmainen objektiivi (28 - 100 mm kinovastaavuus).

Eikä niitten maisemapanoraamojenkaan ole mikään pakko mahtua kerralla
ruudulle. Kuvaa voi panoroida ruudulla sen sijaan että kääntelisit
päätä. Tarkan näön alue ihmisen silmässä on kuitenkin varsin pieni.

--
Pauli
Martti R.
2009-08-17 04:53:38 UTC
Permalink
Post by Martti R.
Täytyy todeta että vähittäin on perheen (digi)valokuvien katselu siirtynyt
yksinomaan paperikuvista tietokoneen ja LCD TV ruudulle ja 16:9  kuvasuhde
olisi kuvissakin oikeampi kuin perinteinen 4:3...


Minusta taas 16:9 suhteella otetut digikuvat ovat vallan mainioita katsella
isolta (40") littutelkkarin ruudulta, varsinkin vieraille on helppo näyttää
kuvia näin kuin yrittää joukolla tihrustaa pieneltä PC:n näytöltä viime kesän
Mallorcan lomakuvia perheen kersoista

Samaten digikuvat antavat mahdollisuuden toteuttaa helposti näyttävia
"diasulkeisia" jossa on musiikki/selostus mukana ja kuvista saa yksityskohtia
esiin zoomauksella. Tälläinen ei paperikuvilla onnistu.

Esim. MS:n ilmaisella PhotoStory 3:lla saa esityksen helppsti tehtyä ja
Picasa:llakin saa albumista esityksen yhdellä hiiren painalluksella.

http://www.microsoft.com/finland/windowsxp/digitalphotography/photostory/defaul
t.mspx


Paperikuvien tekoon 16:9 suhde sopii huonosti, tosin pikselit kasvaa
vuosittain ja kuvista saa yhä enemmän irti. Tulee aps-kameran kuvasuhteen
valinta mieleen :-)
Olli
2009-09-02 07:00:12 UTC
Permalink
Post by Martti R.
Täytyy todeta että vähittäin on perheen (digi)valokuvien katselu siirtynyt
yksinomaan paperikuvista tietokoneen ja LCD TV ruudulle ja 16:9 kuvasuhde olisi
kuvissakin oikeampi kuin perinteinen 4:3...
Tuli ostettua halpisdigikuvakehys, 7 tuumaa ja 16:9.

Vaikka valmistaja on vissiin valinnut kuvasuhteen myös videoita
silmälläpitäen, 4:3 olisi kokonaisuutena ottaen paljon järkevämpi.
Pystykuvat eivät pienenisi niin paljon, ja useimmat kuvat jättäisivät
vain vähän surureunaa.

Olli
Loading...